1. Koontitaulukko

Taulukossa on käytetty syntymäkarttoja, jotka on laadittu käyttäen klo 12 paikallista aikaa.

Kunkin presidentin kohdalla oleva eläinradan merkki on selitetty artikkelin kohdassa 5.

2. Eläinradan merkki.

3 JOUSIMIESTÄ: P. E. Svinhufvud, J. K. Paasikivi, M. H. Koivisto. 2 KAKSOSTA, это: L. K. Relander и C. G. E. Mannerheim. 2 VESIMIESTÄ - K. J. Ståhlberg и R. H. Ryti. 1 OINAS (K. Kallio), 1 RAPU (M.Ahtisaari, joka on syntynyt aika lähellä Kaksosten merkkia), 1 NEITSYT (U.Kekkonen) и 1 KAURIS (T.Halonen, joka on syntynyt aika lähellä Kauriksen merkkia).

 

3. Korostunut merkki

Olen laskenut, missä merkissä 7 näkyvää planeettaa useimmiten esiintyvät. Esimerkiksi luku 8 Kaksosen kohdalla tarkoittaa, että 8 presidentillä 11:sta oli ainakin yksi planeetta tässä merkissä. Joissakin tapauksissa (Svinhufvud ja Relander) Kuun nopean liikkeen takia on olemassa pieni virhemahdollisuus, mutta yleiskuva ei siitä muutu.

 

11 presidentin kartalla useimmin on edustettuna Kaksonen, kokonaista 8 kertaa. Jousimies on esillä 7 kertaa, Skorpioni 6 ja Vesimies 5 kertaa. Vähiten planeettoja on Vaa’an merkissä – ainoastaan kerran (Koivisto).

Voidaan siksi olettaa, että Suomen Tasavallan Presidentin virkaan päästäkseen henkilöllä olisi hyvä olla jokin planeetta Kaksosen, Jousimiehen, Skorpionin ja Vesimiehen merkissä, kun taas Vaa’an merkissä se ei ole niin välttämätöntä.

 

4. Akseli Kaksonen – Jousimies

Suomen presidenttien kartoissa suurin aktiivisuus osuu juuri näihin kahteen merkkiin. Selityskin on hyvin yksinkertainen: Suomen itsenäisyysjulistuksen kartalla Askendentti – Deskendentti -akseli kulkee myös näiden merkkien kautta. Lisäksi Suomen valtio on syntynyt Jousimiehen merkeissä, ja merkin hallitsija Jupiter sijaitsee Kaksosissa. Virallisten tietojen mukaan itsenäisyys julistettiin vähää ennen klo 15.00. Alla olen esittänyt likimääräisen rektifiointikarttani tapahtumalle, jossa Askendentti on 18° Kaksosia.

 

5. Eläinradan syklit Suomen historiassa?

 

Eräänlaisena kokeiluna haluan seuraavassa yrittää löytää yhtäläisyyksiä presidenttien kohtaloiden ja historiallisen roolin sekä eläinradan merkkien symboliikan välillä. Jos vedämme yhtäläisyysmerkin ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin ja Oinaan merkin välille ja toisen presidentin Lauri Kristian Relanderin ja Härän merkin välille, niin saamme seuraavanlaisen luettelon:

 

-"Vesimies-presidentti" Tarja Halonen on hyvin selkeä esimerkki sosialistipoliitikosta, joka pitää etäisyyttä erilaisten taloudellisten ryhmittymien lobbaukseen. Hänen henkilökohtaisella kartallaan on paljon Vesimies-piirteitä: seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja monimutkainen suhde viralliseen kirkkoon (Halonen erosi kirkosta protestina naispappeuden kieltämiselle).

Aikakirjoista: Tarja Halonen voittaa vuoden 2006 presidentinvaalit (toinen kausi). Tarja Halonen kertoo hatuista.

 

-"Kauris-presidentti" Martti Ahtisaari ei menettänyt asemaansa politiikassa jätettyään presidentin viran, vaan on jopa lisännyt vaikutusvaltaansa välittäjänä erilaisissa kansainvälisissä neuvotteluissa.

Aikakirjoista: Jeltsin, Clinton ja Ahtisaari tapaavat Helsingissä. Martti Ahtisaari kommentoi maakuntamatkaansa.

 

-"Jousimies-presidentti" Mauno Koivisto avasi paluumuuttajille ovet Suomeen. Neuvostoliiton perestroikan vuosina hän käänsi Suomen talous- ja ulkopolitiikan kohti länttä. Koiviston kaudella Suomi liittyi Euroopan unioniin (5.51989) ja vuonna 1993 tehtiin vieläkin rikkomatta oleva ennätys, mitä tulee vuoden aikana maahan tulleiden pakolaisten määrään (3.689 henkilöä).

Aikakirjoista: Mauno Koivisto kommentoi inkeriläis-kysymystä. Koiviston vaalitentti tv:ssä.

 

-"Skorpioni-presidentti" Urho Kekkonen teki mahdottoman mahdolliseksi: hän piti yllä ystävyyssuhteita Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana edustaen kapitalistista järjestelmää. Maratonmaisen 26 vuotta kestäneen presidenttiytensä aikana hän joutui useamman kerran taistelemaan sisäisiä kilpailijoita vastaan, joille hän ei antanut tilaa kehittyä todellisuudessa merkittäviksi poliittisiksi tekijöiksi. Kekkosella oli taito hyötyä Neuvostoliiton ja kapitalistisen leirin maiden välisistä eturistiriidoista. Historiantutkimus osoittaa, että Kekkosella oli poikkeuksellisen suuri rooli Rytin oikeudenkäynnin järjestämisessä, joka pidettiin ennen Nürnbergin oikeudenkäyntiä, mikä toisaalta miellytti Stalinia, ja toisaalta auttoi pehmentämään Rytin mahdollista tuomiota sekä välttämään maalle koituvat ankarammat rangaistukset. Sellaisella politiikalla Kekkonen osoitti shakkitaitonsa – hän oli silmää räpäyttämättä valmis uhrauksiin voittaakseen ottelun.

Aikakirjoista: Kekkonen vitsailee kuudennesta kaudestaan. Kekkosen Neuvostoliiton-vierailu vuoden 1961 noottikriisin yhteydessä.

 

-"Vaaka-presidentti" Juho Kusti Paasikivi oli tunnettu ammattimaisena rauhanrakentajana ja poliittisena asiantuntijana. Hän oli jäsenenä komissiossa, joka laati Suomen itsenäisyysjulistusasiakirjat (1917 – 1918), virallisena edustajana Tarton rauhanneuvotteluissa (1920), Suomen valtuutettuna Neuvostoliiton kanssa talvisodan kynnyksellä loka-marraskuussa 1939 käydyissä neuvotteluissa sekä valtuuskunnan jäsenenä vuoden 1944 rauhanneuvotteluissa Tukholmassa ja Moskovassa. Vuonna 1952 Paasikivi avasi Helsingin olympiakisat, jotka antoivat sysäyksen urheilun kehitykselle Suomessa.

Aikakirjoista: Paasikivi oskovassa (vuonna 1955)

 

-"Neitsyt-presidentti" Carl Gustav Emil Mannerheim. Mitä hänestä voisi sanoa? Eikö hän ollut sotilas, joka palveli isänmaataan? Hän ei jäänyt historiaan henkilönä, joka osaa solmia henkilökohtaisia suhteita (vrt. Kekkonen), vaan kuivana pragmaatikkona ja oman (sotilas)alansa asiantuntijana. Siitä päätellen, että juuri hänen patsaansa seisoo keskellä Helsinkiä, kansa pitää hänen panostaan maan historiassa kaikkein merkittävimpänä.

Aikakirjoista: valkoisen armeijan voitonparaati Helsingissä 1918. Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillään 1942 (paikalla olivat myös mm. Ryti ja Hitler). Mykkäfilmi marskin eri vaiheista.

 

-"Leijona-presidentti" Risto Ryti. Hänen yrityksensä säilyttää itsenäinen politiikka vuosina 1939 – 1944 ansaitsee kunnioitusta. Miten hyvin hän onnistui yrityksessään? Se on vaikea kysymys.

Aikakirjoista: Rytin radiopuhe kansalle 26.6.1941. Ajan laadun ymmärtämiseksi sota-aikainen propaganda-laulu (vuodelta 1942).

 

-"Rapu-presidentti" Kyösti Kallio jäi kansalaisten muistiin ”maanviljelijä-presidenttinä”. Hänen elämäntyönsä liittyy hyvin kiinteästi Suomen maa- ja metsätalouteen. Ravun astrologinen prinsiippi on kodin suojeleminen ja siitä huolehtiminen. Kallio suoritti tehtävänsä parhaansa mukaan, vaikkakaan ei pystynyt suojelemaan kotia (valtiota) – osa Karjalasta menetettiin Neuvostoliitolle hänen kaudellaan.

Aikakirjoista: Kallion uudenvuodenpuhe (1940).

-"Kaksos-presidentti" Pehr Evind Svinhufvud alkoi toteuttaa Kaksos-tehtäväänsä jo uransa alkuvaiheessa, kun hän nuorena juristina erikoistui suomen kielen aseman puolustamiseen ja vahvistamiseen. Svinhufvud valittiin eduskuntaan ollessaan karkotettuna Siperiaan (Tomskiin 1914 – 1917) aktiivisen lehtikirjoittelunsa ansiosta. Mielenkiintoinen yksityiskohta: vuonna 1913 hän pyysi huumorin säestyksellä sosiaalidemokraatteja olemaan valitsematta häntä puhemieheksi, koska voisi ”tulla sanoneeksi liikaa”. Vuonna 1932 hän lakkautti kieltolain. Kansa antoi hänelle liikanimen Ukko Pekka. Myöhemmin Ukko-Pekaksi on alettu kutsua suosittua Hr1-höyryveturia, joita näkee vielä tänäänkin turisteja kuljettamassa.

Aikakirjoista: Svinhuvudin puhe Kalevalan 100-vuotisjuhlissa.

 

 

-"Härkä-presidentti" Lauri Kristian Relander aloitti ”härkämäisen” toimintansa jo 18-vuotiaana alkaessaan opiskella maatalouskemiaa. Vuoteen 1907 mennessä hän oli ehtinyt valmistua sekä agronomiksi että filosofian maisteriksi, julkaista kaksi kirjaa: nautakarjan hoitoa ja kaninkasvatusta koskevat. Häntä arvostettiin puhujanlahjojensa ja sivistyneisyytensä vuoksi ja hän oli kunniavieras seurapiiritapahtumissa. Sen perusteella, mitä olen lukenut suomalaislähteistä, Relanderin hallinnon erikoispiirteenä oli taistelu monilukuisia kriitikkoja vastaan, jotka syyttivät häntä pehmeydestä ja johtajankykyjen puutteesta. Itsestäni tuntuu, että jos Relander olisi keskittynyt taloudellisten kysymysten ratkomiseen, mikä vastaa Härän tehtävää, ja muodostanut hallituksen pelkästään tämän periaatteen mukaan, niin myöhemmät sukupolvet olisivat arvostaneet hänet paljon korkeammalle. Suomalaisten reaktio hänen kahteen ulkomaanmatkaansa 6-vuotisen kauden aikana oli mielenkiintoinen – häntä alettiin nimittää turistiksi (… juristi Ståhlbergin jälkeen maan presidentiksi on valittu turisti Relander).

Aikakirjoista: Relanderin virkaanastujaisjuhlat.

- "Oinas-presidentti" Kaarlo Juho Ståhlberg: lainopillinen koulutus antoi hänelle hyvän taustan poliittista uraa varten. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministeriössä (1905 – 1907) ja oli Korkeimman oikeuden (perustettu 1918) ensimmäinen presidentti. Hänen hahmonsa ymmärtämistä varten tulee mielestäni tietää kaksi asiaa: 1) hän erosi vapaaehtoisesti ministerin virasta vastalauseena kieltolain muotoa vastaan, 2) kieltäytyi toisesta kaudesta presidenttinä perustellen sitä sillä, että demokraattisessa maassa presidenttinä voi toimia vain yhden kauden. Kuten näemme, Ståhlberg oli periaatteen mies, jolla oli taipumusta äärimmäisiin tekoihin.

Aikakirjoista: katkelma ensimmäisen presidentin virkaanastujaispuheesta.

 

Lähdet:

http://www.mannerheim.fi/mannerheim_v/index.htm
http://www.eduskunta.fi/historia/
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
http://www.kansallisbiografia.fi/
http://www.yle.fi/elavaarkisto/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
http://www.vapaussota.fi/svinhufvud/index.htm

 

|Etusivu-FI|